sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Asioista niiden oikeilla nimillä


Minä olen yksinkertainen ihminen ja tykkään puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Ja jos asialle on suomenkielinen nimi, käytän mieluummin sitä kuin vierasperäistä sanaa.

Blogini tarkkasilmäisimmät lukijat ovat ehkä huomanneet, että olen ryhtynyt käyttämään sanaa "entisöinti" sanan "restaurointi" sijaan. Tähän on syynsä. Termi "restaurointi" on oikeastaan varattu eri ammattiryhmän, konservaattoreiden käyttöön, ja on suotavaa, että me, jotka emme ole konservaattoreita, emme sitä omasta tekemisestämme käyttäisi.

Pohjoismaisen konservaattoriliiton (PKL) Suomen osaston nettisivuilla on hyvin avattu konservointialan terminologiaa. Seuraavassa kursivoidut tekstit ovat suoria lainauksia Konservaattoriliiton Konservointialan terminologiaa -sivulta.

Konservaattori on erikoisasiantuntija, joka vastaa kulttuuriomaisuuden säilyttämisestä ja hoidosta. Ranskankielisissä maissa termi "conservateur" tarkoittaa kuraattoria, konservaattoria tarkoittavat sanat ovat "restaurateur" ja "restauratrice". Ks. myös "Restauroija". Tästä jo nähdään, että jos puhutaan restauroinnista muun kuin konservaattorin kohdalla, mennään hiukan pöpelikön puolelle.

Katsotaanpa sitten "restauroija": Perinteisiä käsityötapoja ja materiaaleja käyttäviä ammattityötekijöitä. Keski- ja Etelä- Euroopassa "restaurator", "restauratrice", "restaurateur" ja "conservator-restorer" sanoilla tarkoitetaan konservaattoria. Ks. myös "Konservaattori".

Termistä "restaurointi" todetaan, että se on hyvin laajasti käsitettävissä ja sanan merkitys vaihtelee eri kieliryhmissä. Ensisijaisesti restaurointi on konservoinnin yhteydessä käytetty esteettinen toimenpide, lisäys, jolla täydennetään esineen tai rakennuksen puuttuvia osia. Olennaista tuossa on kohta "konservoinnin yhteydessä". Me huonekalujen entisöijät - tai tässä vaiheessa vasta sellaisiksi opiskelevat - emme konservoi, joten meidän ei pitäisi käyttää termiä, joka on ensisijaisesti varattu konservoinnin yhteydessä käytettäväksi. Lisäksi restauroinnissa käytetyt materiaalit on oltava poistettavissa eivätkä ne saa vahingoittaa alkuperäistä materiaalia. Tätäkään periaatetta ei huonekalujen entisöinnissä yleensä noudateta, vaan tehtävät muutokset ainakin osittain tuhoavat alkuperäistä esinettä (esim. vauroituneen puun poistaminen ja korvaaminen ehjällä puulla).

Entisöijä puolestaan on käsityöläinen kuten koristemaalari tai huonekalukorjaaja. Siinähän se huonekalun korjaaminen tuli mainittua. Entisöintiä on se.

Konservaattori tekee paljon muutakin kuin restauroi tai entisöi. Lisäksi konservaattorin koulutus on huomattavasti laajempi kuin se, missä minä nyt olen. Asiasta kiinnostuneille voin suositella luettavaksi niin ikään Konservaattoriliiton sivustolta löytyvän tekstin "Mitä konservointi on?".

Edellä esittämäni perusteella olen siis päätynyt siihen, että vaikka opiskeluni on viralliselta nimeltään "huonekalurestauroinnin" opiskelua, on siinä kysymys huonekalujen entisöinnin opiskelusta ja haluan kutsua sitä tällä nimellä.

Sana "entisöinti" myös kuvaa erittäin hyvin juuri sitä, mitä minä haluan työkohteilleni tehdä: palauttaa ne johonkin niiden entisistä olomuodoista. Tämän entisen olomuodon ei tarvitse olla huonekalun alkuperäinen olomuoto - vanhasta esineestä ei tarvitse tehdä uuden, vastavalmistuneen näköistä. Kuitenkin pyrin rajaamaan oman tekemiseni sellaisiin tapauksiin, joissa työn lopputulos ja tekotapa on työkohteen historian näkökulmasta perusteltu.

Olen kiinnostunut tekemään sellaisia entisöintiprojekteja, joissa huonekalu palautetaan esimerkiksi rikkoutumista edeltäneeseen olomuotoon. Tai projekteja, joissa huonekalun pintakäsittely palautetaan alkuperäisen tyylin tai aikakauden mukaiseen muotoon. Tai projekteja, joissa rikki menneen ja korjatun huonekalun tyyliin sopimaton korjaus puretaan ja tehdään uudelleen asianmukaisella tavalla.

Jos lukijoillani on huonekaluja, joita haluaisitte minun kunnostavan opintoihini liittyvinä harjoitusprojekteina, ottakaa yhteyttä vaikka tuossa sivun oikeassa reunassa olevan yhteydenottolomakkeen kautta. Suoranaisten entisöintitoimeksiantojen lisäksi voin ostaa vanhoja, kunnostusta kaipaavia huonekaluja, jotka sitten kunnostuksen jälkeen myyn eteenpäin omaan lukuuni. Saa tarjota.

Kaikkea tarjottua en lupaa ottaa vastaan. Se, otanko homman tehtäväksi, riippuu paitsi työn luonteesta, myös siitä, millaisia asioita kulloinkin olemme koulussa tekemässä. Koulussa tehtävien harjoitustöiden täytyy tukea opiskelua ja esimerkiksi nyt alkuvaiheessa pääasiana on puutöiden oppiminen. Juuri nyt tarvitsen siis sellaisia projekteja.

2 kommenttia: