perjantai 20. lokakuuta 2017

Bellman kotiin ja Tapsa lomalle


Bellman-tuolin entisöinti valmistui pari viikkoa sitten ja tänään, syysloman aattona, valmis tuoli pääsi kotiin. Otsikkokuvassa tuoli poseeraa ensimmäisen entisöintiprojektini kanssa - sattumoisin se pääsi kotiin tasan vuosi sitten eli myöskin syysloman aattona.


Pidin valmista Bellman-tuolia koulussa nämä pari viikkoa kahdesta syystä. Ensinnäkin tuolissa käytetyn temperamaalin kannattaa antaa kuivua mahdollisimman pitkään ennen kuin tuolia lähdetään kuljettamaan. Maali on toki ollut pintakuivaa jo pitkään, mutta temperan ominaisuuksiin kuuluu, että täysin läpikuivaa se ei ole vielä aikoihin. Toinen syy on rekonstruktio: tarvitsin alkuperäiskappaletta malliksi rekonstruktion osien valmistuksessa. Nyt nuo osat ovat kaikki valmiina ja loman jälkeen kokoan niistä tuolin.


Nämä hommat ovat edessä siis runsaan viikon päästä eli syysloman jälkeen. Lomalla lähden jälleen Lappiin patikoimaan. Kohteena on - kuinkas muutenkaan - tuttu Ailigastunturi.


tiistai 10. lokakuuta 2017

Bellman-tuolin entisöinti


Entisöitävänä on valkoinen, pehmustamaton ns. Bellman-tuoli. Tuolissa on päällimmäisenä huonokuntoinen valkoinen maalipinta, jonka alla on useita erivärisiä kerroksia. Istuinosa on haljennut kahdesta kohdas­ta ja halkeamat ulottuvat reunasta reunaan. Istuinosan alapinnasta on nähtävissä, että se on aiemminkin halkeillut ja sitä on korjattu neljästä kohdasta liimaamalla istuimeen koko osan levyisiä puusuikaleita. Lisäksi istuimen etukulmat ovat kolhiintuneet rikki. Tuolin liitokset ovat hyväkuntoiset. Selkänojan keskellä olevassa ruusukekuviossa on hyvin paksu maalikerros, joka vaikeuttaa kuvion yksityiskohtien hahmottamista.


Projektin alkuperäisenä tavoitteena on entisöidä tuoli mahdollisimman lähelle tilaa, jossa se oli valkoisen maalikerroksen maalaamisen jälkeen. Tästä tuolista on valmistettu ilmeisesti 1960-luvulla (tai jopa aiemmin) kopioita, jotka eivät kaikilta yksityiskohdiltaan ole identtisiä alkuperäisen kanssa. Kopiot ovat valkoisia, joten tämän tuolin entisöinnissä tavoitellaan lopputulosta, joka olisi sillä tavoin lähellä tuolista valmistettujen kopioiden ulkoasua, että tuoleista muodostuisi yhtenäinen sarja.

Entisöinnin jälkeen tuolista valmistetaan vielä yksi rekonstruktio omana projektinaan.


Entisöinti alkaa tuolin tarkalla dokumentoinnilla. Rekonstruktion valmistamista varten tuolista laaditaan tarkka mittapiirros ja siitä otetaan runsaasti valokuvia. Sen jälkeen jatketaan maalikerrosten tutkimisella.


Tuolin maalikerrokset tutkitaan huolellisesti ja eri menetelmiä (raaputus, kuumennus, liuottaminen) hyödyntämällä saadaan selville, että tuolissa on 10-11 maalikerrosta, joista alimmaisena eli tuolin alkuperäisenä pintakäsittelynä on punaruskea temperamaali.


Paitsi punaruskea, tuoli on ollut myös ruskea, vihreä, sininen ja valkoinen. Valkoisia kerroksiakin tuolista löytyy useita. Niiden alta löytyy myös mielenkiintoinen ruskea kerros, johon on ootraamalla tehty puukuvio.


Tuolin toiseen sivusarjaan jätetään väriportaikko, jossa näkyy kaikki tuolissa olevat maalikerrokset. Myös muualle tuoliin jätetään vanhoja maalikerroksia, jotta ne ovat myöhemminkin löydettävissä.


Istuinosassa on korjausta vaativia halkeamia.


Lisäksi istuimen etukulmat ovat rikki.


Istuimen halkeamat ovat kohdissa, joista tuolia on aiemmin korjattu. Nämä korjaukset poistetaan jyrsimällä ja tilalle liimataan samasta puulajista (mänty) valmistetut korjauspalat.


Istuimen etukulmien korjauksessa on käytettävä kahta puulajia, koska istuinosa on mäntyä ja tuolin muut osat koivua.


Maalinpoisto tuolin selkänojasta tuottaa yllätyksen: maalikerrosten alta paljastuu kapeat koristeurat. Niiden olemassaolosta ei kopioita valmistettaessakaan ole ollut tietoa, joten kopioissa ei näitä uria ole. Tämän havainnon ja aiemmin todetun pintakäsittelyhistorian pohjalta tuolin omistaja päättää entisöintistrategian muutoksesta: tuoli entisöidään alkuperäistä vastaavaan kuntoon eli nämä kapeat koristeurat avataan näkyville ja tuoli maalataan alkuperäistä vastaavalla tavalla, siis punaruskealla temperamaalilla. Myös tuolista myöhemmin valmistettava rekonstruktio tehdään näistä lähtökohdista.


Tuolin toiseen takajalkaan jätetään alue, jota ei hiota lainkaan. Näin kaikki tämän entisöinnin aloitushetkellä tuolissa olleet maalikerrokset ovat tallessa ainakin yhdessä paikassa. Tieto tästä ja sivusarjaan tehdystä väriportaikosta kirjoitetaan lyijykynällä istuimen alapintaan.


Säilytettävät pintakäsittelyt eristetään uusista käsittelykerroksista sellakalla.


Korjattu tuoli pohjamaalataan liitupohjusteella, joka sisältää jänisliimasta valmistettua liimavettä, liitujauhoa ja valkoista pigmenttiä. Näin menetellen saadaan temperamaalille joka kohtaan samanlainen alusta.


Tuoli maalataan hyvin ohuella maalilla, jotta esiin saadut kapeat koristeurat eivät menisi taas tukkoon. Siksi maalikerroksia tarvitaan monta (5-6 kappaletta).


Valmis tuoli. Kuvassa näkyvä punaruskea värisävy ei täysin vastaa todellisuutta, koska kuvausolosuhteita ei ollut mahdollista projektin aikana vakioida.