lauantai 23. syyskuuta 2017

Huippumaali haussa III


Teksti on jatkoa osille I ja II, joissa olen kertonut jännittävistä seikkailuistani pellavaöljy- ja temperamaalien ihmeellisessä maailmassa. Varsin kiinnostavaksi on muodostumassa temperamaalaustekniikan opettelu, sillä tarvitsen sitä näyttöprojektina olevan Bellman-tuolin maalaukseen - ja myös tästä tuolista valmistettavan rekonstruktion maalaukseen.

Tempera on jännittävä tekniikka. Erityisesti siksi, että maalin yhtenä ainesosana on raaka kananmuna. Munaa käytetään, jotta saadaan maaliin tarvittava öljy ja vesi sekoittumaan toisiinsa. Jokainenhan tietänee, että öljy ja vesi eivät sekoitu toisiinsa, mutta sopivan emulgaattorin käytöllä tämäkin ihme on aikaansaatavissa. Merkillepantavaa temperassa on myös se, että emulsio ei säily kauaa - useimmissa ohjeissa kehotetaan käyttämään sekoitettu emulsio noin viikon kuluessa valmistamisesta. Tätä käyttöaikaa voi mahdollisesti pidentää sopivan säilöntäaineen - esimerkiksi Atamon - käytöllä.

Temperalla maalatun huonekalun tai muun esineen pinnasta tulee hieno. Siihen muodostuu jo maalin kuivuttua sellainen puolikiiltävä pinta, joka tekee esineestä arvokkaan näköisen. Temperalla maalatun huonekalun edessä tekee mieli ottaa hattu päästä - tai siis tekisi, jos päässä olisi hattu. Lippalakkimies voi tehdä jotain muuta. Ainakin tuntea syvää sisäistä kunnioitusta.

Näyttöprojektituolin maalaaminen ja muu projektin edistäminen on ollut viime viikkoina hidasta, koska (a) flunssa ja (b) verhoilukurssi. Viimeksimainitun tuloksena on valmistunut rahi - muistathan sen projektin, josta lukiessasi epäilit, ettei se valmistu ikinä.

No ähäkutti ja lällällää, nyt se on valmis. Somen puolella olen jo julkaissut kuvia siitä ja kohta rummutan asiaa lisää, kun rupean tarjoamaan rahia myyntiin. Itselläni ei ole sille käyttöä ja siksi sen myyn. Palataan siihen pienen ajan päästä. Samassa yhteydessä kerron lisää toiminimestäni, jonka olen kaikessa hiljaisuudessa pistänyt pystyyn ja joka alkaa tässä vähän kerrassaan nousta siivilleen.

Ei tämä - tai juuri mikään mukaan - homma niin vakavaa ole, etteikö joskus ehtisi vähän leikkimäänkin. Tällä kertaa leikkimisen tuloksena syntyi kuva maalattavana olevan Bellman-tuolin hartialaudasta teltassa sadepäivänä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti